Hallituksen TE2024-lakiluonnoksen lausuntoaika päättyy tänään. Tulevan lakiesityksen mukaan kuntien olisi muodostettava vähintään 20 000:n työvoiman ”työllisyysalueet” 31.10.2023 mennessä, joille lakiesitys siirtäisi TE-hallinnon tehtävät 1.12.2024 alkaen. Lakiesitys siirtäisi TE-hallinnon tehtävät kunnille 1.12.2024 alkaen.
Pääsimme tekemään Espoon kaupungille “tiekarttaa” TE2024 valmistelun läpiviemiseksi. Pääkaupunkiseudulla TE24 on poikkeuksellisen monimutkainen kokonaisuus, koska alueella on kolme suurta kaupunkia, kymmeniä koulutuksenjärjestäjiä sekä useampi hyvinvointialue. Järjestämisvastuukysymysten ja koko palveluekosysteemin hyödyntämisen valmistelun vaikeus kertautuu toimijoiden määrän takia.
Perusperiaatteet ovat kuitenkin samat:
Yhteinen palveluekosysteemi/verkosto vaatii yhteistä valmistelua, jottei esimerkiksi koulutuksenjärjestäjät joudu useampaan ekosysteemivalmisteluun ja aikanaan erilaisiin operatiivisiin käytäntöihin eri kuntien/työllisyysalueiden kanssa.
Viranomaisprosessien yhteisvalmistelussa tulee korostumaan etenkin työnantajien palvelut. Työnantajien tulisi pystyä asioimaan vain yhden tahon kanssa – mutta tällöin toki henkilöasiakastietojen olisi näyttävä yli järjestämisvastuurajojen tai kaikkien alueen kuntien oltava samaa työllisyysaluetta.
Yrityspalvelun osalta lausuntokierroksella olleessa hallituksen esityksen luonnoksessa ei muuten otettu kantaa yrityspalvelusta syntyneiden kustannusten jakamiseen. Yritysten tai toimipaikkojen määrä ei myöskään ollut rahoituksen kriteerinä. Todennäköisesti kustannusten jaosta ja yhteistoiminnasta on sovittava jotain ihan konkreettisella tasolla asti osana valmistelua.
Yhteensä tunnistettuja valmistelukokonaisuuksia tai -kohtia kokosimme Espoon TE2024-tiekartan valmistelussa noin 50. Niistä suuri osa oli vaikutuksessa keskenään. Tiekartta muistutti lopulta enemmän asennuskaaviota. Kun asia x on tehty, voi edetä asioihin y ja z, joiden rinnalla on tehtävä a päästäkseen asiaan b.
Suoraviivaisesti valmistelu etenee seuraavasti:
1. Kunnan valmistautumisesta kuntaneuvotteluun ja omien tavoitteiden asettamisesta
2. Yhteisen ekosysteemin valmistelun sopimisen
3. Joista voi edetä kuntaneuvotteluun ja yhteiseen ekosysteemin valmisteluun
4. Jonka kautta päästään sopimusvalmisteluun ja päätöksiin työllisyysalueista.
5. Tämän jälkeen päästään strategian, palvelustrategian, organisaation ja talouden valmisteluihin ja siitä lopulta toimeenpanoon.
6. Koko matkan rinnalla kulkee yhteisen ekosysteemi ja palvelu- ja prosessivalmistelun lisäksi koko ajan edunvalvontaa, nykyisen toiminnan kehittämistä kohti muutosta, viestintää, henkilöstösuunnittelua, talousarviovalmistelua sekä tietojärjestelmiin ja tiloihin liittyvää esivalmistelua ja hallintosäännön päivityksiä muutamassa kohtaa.
Keskeistä on kuitenkin toistaiseksi konkreettisten tavoitteiden asettaminen uudistukselle ja tietopohjan rakentaminen tavoitteille ja reunaehtojen hahmottaminen. Sen tekemällä suurempikin muutos on mahdollinen annetussa aikaikkunassa suhteellisen hallitusti.
Tavoitetason määrittäminen konkreettisesti alussa on erittäin tärkeää, koska se määrittää myös valmisteltavien ja neuvoteltavien asioiden määrän. Karrikoiden kyse on siitä, otetaanko lakisääteiset tehtävät vastaan sellaisenaan vai pyritäänkö jo heti alussa tekemään muutoksia.
Jos tehtävät otettaisiin vastaan sellaisenaan, ei strategian, palvelustrategian, talousasioiden sekä organisaation valmistelujen valmistumisesta tarvitsisi niin pitää aikaa niiden toimeenpanoon ennen operatiivisen toiminnan aloittamista vuoden 2024 joulukuussa. Tällöin myöskään edellisten suunnitelmien tekoon ei menisi niin pitkää aikaa. Jos tehtävien hoitamista aiotaan muuttaa jo tehtävien siirtyessä, on sekä suunnitelmiin liittyvään valmisteluun ja neuvotteluun että toimeenpanoon varattava enemmän aikaa. Kunnianhimoisemmin tavoittein toimeenpanoon olisi siirryttävä hyvissä ajoin viimeistään kevään 2024 aikana, jos muutoksia halutaan toteuttaa jo joulukuussa 2024 tehtävien siirtyessä.
Tavoitetaso vaikuttaa myös valmisteluorganisaation resursointiin niin määrällisesti kuin laadullisesti.
Jotta työllisyysalueen/kunnan strategiaa, palvelustrategiaa, taloutta ja organisaatiota päästäisiin tekemään alueen kesken yhdessä, olisi kuntasopimukset oltava tehtynä ja järjestämisvastuualueiden selviä. Ja jos strategioiden pitäisi olla valmiina keväällä 2024 toimeenpanoon siirtymiseksi, olisi alueet vahvistettava jo syksystä 2023 ennen lainsäädännön perälautaa (jossa valtio tekisi muutoksia kuntien yhteisiin työllisyysalueisiin).
Aikaa on päätösten jälkeen nimittäin varattava rekrytointeihin valmistelua varten. Aluepäätöksestä strategioiden, talouden ja organisaation valmisteluun siirtyminen ei tapahdu samana päivänä. Jos päätökset kuntasopimuksista ja valtion vahvistus alueille saataisiin vasta joulukuussa 2023, ei strategiat ja palvelustrategiat tule olemaan valmiita keväällä 2024. Siksi kuntaneuvottelut tulisi kunnianhimoisissa muutoksissa saada valmiiksi jo aiemmin ja huolehtia siitä, ettei kuntia jäisi sovittavien alueiden ulkopuolelle.
Alussa mainittuja palveluekosysteemiä ja viranomaispalveluita, joissa on erityisiä yhteistyön tarpeita, olisi valmisteltava viereisten järjestämisvastuualueiden kanssa, jos ne ovat samalla työssäkäyntialueella. Ei siis riitä, että on itse aikataulussa, vaan myös naapureiden on oltava samassa valmisteluvaiheessa, jotta asioista voidaan sopia ja niitä voidaan valmistella tarvittavilta osin yhdessä. Ja jotta naapurit olisivat aikataulussa tässä kohtaa talvella 2023-2024, olisi niiden kanssa edettävä yhtä matkaa jo alusta alkaen.
Jotta kuntasopimukset saataisiin valmiiksi jo syksyllä 2023 ja päätöksenteko niistä vietyä läpi, olisi kuntaneuvottelun oltava erittäin pitkällä jo kesällä 2023. Tähän on vuosi aikaa.
Jotta kuntaneuvotteluissa päästäisiin alkuun tulevan syksynä 2022, olisi eri kuntien tavoitteiden oltava tiedossa: mitä tavoitellaan, minkä voi säilyttää ja mitä pitää muuttaa, mitkä ovat järjestämisvastuualueen vaihtoehdot, mitkä organisoitumismahdollisuudet, mitkä kunnan palvelut liittyvät milläkin tavoin ja toki se, miten nämä tavoitteet saavutetaan. Kaiken edellisen tueksi olisi valmisteltava toimintaympäristöanalyysiä sekä ekosysteemin tilan ja tavoitteiden kuvausta. Tämäkin esivalmistelu vie käytännössä aikaa helposti muutaman kuukauden, koska aineistoja on pyöritettävä eri kokoonpanoissa ja tehtävä sisäisiä linjauksia tavoitteista. Osin tietoaineisto on sellaista, että se kannattaa tehdä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tavoitteiden asettamistakin kannattaa tehdä yhdessä viimeistään kuntaneuvottelun aikana, koska se selventää seuraavia vaiheita.
Siirtymään liittyy paljon myös konkreettisia asioita, kuten tietojärjestelmiin liittyvää valmistelua, tilakysymyksiä ja niin edelleen. Näiden kokonaisuudet ovat vielä hahmottumatta ja jotta niihin saataisiin selvää, pitäisi tehdä esiselvitykset näiden valmistelujen määrittämiseksi tulevan syksyn 2022 aikana, jotta niiden valmisteluun voidaan varata resurssit lain vahvistuessa. Parhaassa tapauksessa valmistelu lain vahvistettua olisi yhteisvalmistelua työllisyysalueen kesken ja rekrytoinnit voitaisiin tehdä lain läpimentyä yhteisenä työllisyysalueittain – tämä taas aiheuttaa sen, että kuntaneuvottelun olisi hyvä olla pitkällä jo tässä vaiheessa eli keväällä 2023. Tosin jos valmista pitäisi olla kesällä, niin tämäkin on mahdollista.
Kuntakokeilun valmistelun ja toimeenpanonkin kokemuksella uskallan sanoa, että tietojärjestelmiin, tiloihin ja kaikkeen arjen konkretiaan kannattaa satsata. Nämä ovat ne kohdat, joissa työntekijäkokemus on vahva ja jos arjen konkreettiset asiat toimivat, saa paljon muuta keskeneräisyyttä anteeksi. Tietojärjestelmien suhteen aikaa menee isommissa kunnissa myös tietohallinnon kanssa puljaamiseen. Siihenkin on varattava aikansa. Ja jos työllisyysalueella on kuntia useampi, on yhteensovittamisen määrä isompi.
Järjestämisvastuukysymysten rinnalla yhteisvalmistelua on tehtävä aiemmin mainituista palveluekosysteemistä sekä niistä viranomaispalveluista, joissa on eniten yhteistyötarpeita sekä mahdollisuuksia. Kuntaneuvottelun valmistelun rinnalla kuntien tuleekin tehdä yhteisvalmistelua suhteessa alueen toimijoihin sekä sopia, miten alueelliset ekosysteemit valmistellaan kuntaneuvottelujen rinnalla ja osana niitä yhdessä.
Esimerkkinä yhteistä linjausta vaativasta yksittäisestä kysymyksestä on, miten alueen kunnat suhtautuvat nykyisiin ELY:n tekemiin palveluhankintoihin. Tehdäänkö hankintakaudet siirtymän yli vai tehdäänkö ne loppumaan vuoden 2024 lopussa, jolloin hankinnat pitäisi valmistella uusiksi kaiken muun ohella. Ja jotta tähän olisi vastaus ja tietoon perustuva linjaus, palataan konkreettisiin tavoitteisiin, valmistelun läpivientiin ja valmistelun resursointiin. Jos hankintoihin halutaan muutoksia, on siihen varattava tarvittavat resurssit ja aika – ja määriteltävä ne muutokset konkreettisella tasolla.
Aivot alkavat olla jo kesäterässä – siis hyvää kesää kaikille!
________________________
Heikki Vento
työllisyys- ja yrityspalvelujen erityisasiantuntija
Vento & Pernu työllisyys Oy